Sunnuntain hiihdon jälkeen menin nukkumaan joskus yhdeksän maissa. Niin myös maanantaina.

Eilen sitten olikin tehopäivä. Heräsin puoli kuusi, ja aloitin heti työt kotona. Välillä heräteltiin lapsia, mutta työpaikalla jatkoin sitten yli puoli kuuden illalla. Äärimmäisen harvoin tulee nykyään 12 tunnin päiviä tehtyä, ellei ole jotain hajonnut. Nyt ei ollut mitään yksittäistä kiireellistä asiaa.

Tämä tahti kun jaksaisi jatkua, niin saisi paljon aikaan. Vaan eipä auta, ensinnäkin väsyy ja vaikkei väsyisi niin lastenhoitoa tai muuta tulee eteen kumminkin.