Lukiessani tietoja laihduttamisesta törmään säännöllisesti "säästöliekki" -käsitteeseen. Myytti vai totuus? Ehkä teoriassa totuus ja käytännössä myytti: se, että vaikutusta on, ei tarkoita että vaikutus olisi millään tavalla lähelläkään merkittävää. Mutta on vaikea arvioida saatavilla olevaa dataa, josta kaikki data ei varmasti "tieto" -nimitystä ansaitse.

Olennainen kysymys on tradeoff, siis jonkinlainen vaihtosuhde. Miksi kukaan ostaisi autoa, joka kuluttaa toista enemmän bensiiniä? Siksi, että tässä mallissa olisi jossain toisessa ominaisuudessa hyötyä, esimerkiksi se olisi nopeampi.

Evoluutio on eräänlainen optimoija. Tumma iho ei pala niin helposti, vaalea taas tuottaa D-vitamiinia paremmin; aikana ennen aurinkovoiteita ja vitamiinipillereitä erolla on ollut merkitystä.

Jos keho osaisi toimia "säästöliekillä" vaikka 2000 kilokalorilla, miksi ihmeessä se käyttäisi normaalisti 2500? En ole lukenut yhtäkään selitystä tähän.

Mahdollisuuksia on toki monta. Ehkä isompi kulutus säästää elimistöä jollain tapaa. Se voi pitää ihmisen virkeämpänä, ehkä paremmassa kunnossa reagoimaan ympäristön uhkiin. Lihasjännitys voisi selittää mahdollisesti molemmat, ehkäpä lihasvoimalla säästetään vähän niveliä ja ollaan nopeampia juoksemaan leijonaa karkuun. Ehkä elimistöstä vapautuu biokemiallisia reittejä paremmin myrkkyjen hajottamiseen. Mutta onko mitään näistä edes tosissaan esitetty, saati sitten havaittu tutkimuksessa?